perjantai 7. kesäkuuta 2013

Olen varma siitä että olen epävarma



Kesä on saapunut Suomeen. Lomakausi lähenee, loistokkaat vapaapäivät siintävät jo edessä. Ihmisillä on enemmän aikaa itselleen ja omille ajatuksilleen. Ajattelun tuloksena syntyy usein uskomuksia, monet hyviä, jotkut eivät niin hyödyllisiä. Yksi mielenkiintoinen uskomus mihin monesti törmää on se, että "Minä olen niin epävarma."

Yleisö pauhaa ja musiikki jyrisee valtavista kaiuttimista lavan reunalta. Verhojen takaa näkyy jo tuttu hahmo valmiina aloittamaan veret seisauttavan keikan. Kun jännitys nousee huippuunsa, verhot tempautuvat edestä ja artisti karjaisee mikkiinsä "Are you with me!?" Yleisö räjähtää ja artisti ottaa itsevarmasti lavan haltuunsa. Suunnilleen näin Robbia Williams aloitti keikkansa Helsingissä joskus aikoinaan. Kovin monella ei varmasti illan aikana käynyt mielessä, että tuossapa vasta epävarma kaveri. Hassua on se, että eräässä haastattelussa herra Williams kertoi itse, että juuri silloin kun hän näyttää olevan kaikkein itsevarmimmillaan, hän on sisältä aivan säpäleinä.

Varmuus ja epävarmuus on aina koettua, subjektiivista. Jotta voin kokea olevani epävarma, minulla täytyy olla joku vertailukohde epävarmuuden tasosta, koska muuten ei voi tehdä arvomääritystä hyvän ja huonon suhteen. Silti, kovin monet eivät tätä vertailua tietoisesti tee.

"Minä olen epävarma."
"Verrattuna mihin?"

Yleensä tässä kohtaa seuraa pitkä hiljaisuus. Niin, mihin oikeastaan vertaan epävarmuuteni tasoa? Mutta sitten löytyy vastaus.

"No muihin ihmisiin."
"Keneen erityisesti?"
"No siis yleisesti kaikki muut on itsevarmempia kuin minä."
"Mistä tiedät että maailmassa on 7 miljardia itsevarmempaa ihmistä kuin sinä?"
"No mä oletan näin."
"Ok. Olet siis täysin varma siitä että olet epävarma?"
"Olen."
"Milloin olet varma omasta epävarmuudestasi?"
"Aina."
"Miltä tuntuu olla täysin varma omasta epävarmuudestaan silloin kun olet varma että olet epävarma?"
"No...hihhhih..."

Paradoksaalista on se, että ihminen joka kokee itsensä epävarmaksi, pystyy olemaan täysin varma asiasta :) Hänellä siis on jo kyky ja taito olla varma, hän on vain liittänyt tämän "strategian" uskomukseen joka ei välttämättä pidä paikkaansa tai ole hyödyllinen.

Koska epävarmuus on subjektiivista, epävarmuus terminä nominalisoi asian ja ikäänkuin kätkee kielen pintarakenteella epävarmuuden prosessin alleen; mitkä ovat niitä asioita joita minä teen, jotka tuovat minulle tunteen siitä, että olen epävarma? Tämän lisäksi, uskomuksen voi lähteä muuttamaan vertailukohtaa vaihtamalla. Sen sijaan että vertaisi oman varmuutensa tasoa muiden ihmisten oletettuun varmuuteen, koska emme voi tietää tarkalleen miten toinen ihminen maailman kokee, on hyödyllistä verrata oman varmuutensa tasoa itseensä eri ajanhetkissä. Näin saan selkeän vertailukohdan ja voin muuttaa ajatteluani suuntaan joka tuo nopeammin tuloksia. Nämä kaksi asiaa yhdistämällä saadaan aikaan uskomuksia, jotka kuullostavat tältä:

"Olen todella varma verrattuna siihen mitä olin kuukausi sitten, koska keskustelin kassajonossa tuntemattoman ihmisen kanssa."

Mielestäni tämä kuullostaa jo paremmalta. Nominalisointi on purettu prosessiksi, tiedetään jo aktiviteetit millä päästään kohti haluttua tilaa. Vertailukohta on myös muutettu tasolle jolla edistymistä voidaan tehokkaasti ja kannustavasti seurata.

Tästä kesästä tulee upea. Olen varma siitä.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti