Aiempi osio löytyy täältä.
Edellisessä osiossa kirjoittelin mm. sisäisestä keskustelusta joka on monelle jännittäjälle tuttu kaveri.
Sen lisäksi että oppii tiedostamaan ja huomioimaan ajatuksiaan ja sisäistä keskusteluaan, voi olla hyvä tulla tietoisemmaksi mm.mielikuvivistaan joita liittää esiintymiseen. Toimintaamme ja tunteitamme ohjaavat helposti alitajuiset käsitykset ja uskomukset, jotka eivät siis ole muuta kuin mielikuvia ja käsityksiä, ajatuksia. Niitten paikkaansa pitävyyttä voi verrata vaikkapa siihen että joulupukki on olemassa. Tarinana kyllä , todellisuudessa ei.Joulupukki lakkaa olemasta totta, kun lakkaa uskomasta siihen. Katovatko ajatukset joulupukista, vaikka siihen lakkaisi uskomasta? Ei. Et kuitenkaan koskaan enää ala uskomaan joulupukkiin uudelleen. Voiko olla, että samoin kävisi ajatusten suhteen? Kun todella saa kiinni siitä, että ajatuksen sisältö on parhaimmillaan ja pahimmillaan vain tarinaa, että voisit ikäänkuin koska tahansa muistaa, että myös " jännittävät" ajatukset ovat vain höpinää päässä. Tietysti ajatukset tulee ensin tiedostaa. Vuorokaudessa on se 24 tuntia, ja aivot ovat niistä päällä jokaisen. On siis ihan hyvä kyetä tiedostamaan ajatuksia, tunteita ja sitä kuinka ne vaihtelevat itsestään.
Tavoitteena ei ole mielestäni se, ettei esiintyminen koskaan jännittäisi. Jos niin käy, niin hienoa. Realistisempaa on kuitenkin se, että pystyy koska tahansa , missä tahansa ja milloin tahansa olemaan antamatta ajatukselle sitä voimaa, mitä sillä ei todellisuudessa ole. Ja miksi jännitys olisi edes huono asia? Sehän parhaimmillaan kertoo, että jollakin asialla on merkitystä. Voiko se olla jopa jotain, josta voi olla kiitollinen? Wow, pääsen tekemään jotain siistiä! Joku nauttii vuorikiipeilystä ja extreme urheilusta, siihen verrattuna esiintyminen voi olla jopa oikein ällö turvallista :)
Ajatukset eivät katoa minnekkään! Varma keino saada ajatukset hulisemaan päässä on ajatella " en saisi ajatella näin". Jos huomaat vielä jännitys ajatuksia, so what? Voiko ajatus ihan oikeasti tehdä mitään pahaa?
Hyväksy kaikki. hyväksy että erilaisia ajatuksia ilmenee.
Kun et tartu tarinaan, se alkaa menettää merkitystään. ainoa ongelma tässä lienee se, että se on niin yksinkertaista :) Lakkaat vain uskomasta ajatukseen ja that's it. kokeile edes, et voi menettäämitään muuta kuin uskosi.
Tykkäätkö katsoa kauhuelokuvia? Itse tykkään, mutta en omasta elämästäni!
Moni joka jännittää esiintymistä myös mielessään etukäteen visualisoi sitä mikä kaikki voi mennä pieleen. Todella rohkaisevaa, eikö?
Kun olin joskus vuosia sitten masentunut, katselin mielessä etukäteen masentunutta elokuvaa joka toisti itseään, päivästä toiseen. Epämukava mukavuusalue, sanoisin.
Käsitämme koko ajan elämää aistiemme avulla.
Sulje silmäsi.
Kuvittele esimerkiksi että annan sinulle käsiin raikkaan, keltaisen sitruunan. Leiki aisteillasi, miten voit jopa ajatellessasi sitruunaa maistaa pienen kirpeyden suussasi, mitä muuta voit sitruunasta aistia? Miltä se näyttää, tuoksuu?
Avaa silmäsi.
Oliko sitruuna koskaan paikanpäällä? Ei. se oli vain mielessäsi!
Samalla tavalla joku tiedostamattaan ( tai tuskimpa kukaan tietoisesti kuvittelee itselleen katastrofeja) kuvittelee esiityessäänvaikkapa mongertelevansa,olevansa epävarma ja niin edelleen.
epämieluisat elokuvat kannattaa todeta elokuviksi! entä jos katsoisit niitä sirkusmusiikin soidessa taustalla? Aivot huijaavat meitä kokoajan.
Ae on kuitenkin vain mielikuvitusta ja mielikuvia. Jotain, jota voimme käyttää hyödyksemme, kuitenkaan sekoittamatta niitä todellisuuteen.
Mikään todellinen ei katoa, vaikka lakkaisit uskomasta siihen.
Katosiko sitruuna? sitä ei koskaan ollutkaan :)
Hermosto ei ymmärrä mitä eroa on sillä kuvitteletko , vaiko etkö. Kiinnitä siis huomiota millaisia mielikuvia katselet etukäteen vaikkapa esiintymisestä.
En myöskään suosittele että visualisoit hypettäen onnistumista ja pumppaat itseäsi hyvään fiilikseen väkisin. Tietysti on kivempi esiintyä hyvällä fiilikselllä ja uskomuksella siitä että se menee hyvin. Hyviä uskomuksia itseensä pumppaamalla asettuu helposti hiiren loukkuun. Entä jos sen kaiken menettää? Miten sitä pidetään yllä?Ja ennen kaikkea, miten aitoa se on? ( Nimimerkillä kokemusta on...)
Ole vain oma itsesi, anna tilanteen mennä niinkuin se menee. Voit vain oppia.päätä että nautit siitä. kun sinulla ei ole ennakko käsityksiä siitä, miten jonkun tilanteen pitäisi mennä, tai miten se ei saisi mennä, olet läsnä ja tilanne saa mennä juuri niinkuin se menee :)
Ei myöskään tarvitse pelätä että kehitys loppuisi tyytyväisyyteen. Voit koska tahansa kehittyä, ja nauttia samalla tekemisestä. Miten voisi ikinä mitenkään olla valmis, kun jokainen hetki ja tilanne on uusi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti