torstai 28. helmikuuta 2013

Laitanko suusta alas uskomuksia :) ?


Tästä ei alunperin pitänyt tulla ravinto postaus, mutta tulipa sitten kuitenkin.

On upeaa saada katsella miten lapsi tutkii ja katsoo maailmaa ilman käsitteitä. Kerää tietoa aisteillaan, nuuhkii ja tunnustelee,välillä eksyy jotain suuhunkin. Kun ei ole tietoa, sitä kerätään uteliaasti!Lapsena sitä tuli helposti ihasteltua vaikkapa kiveä joka kulmasta mielenkiinnolla, ja seuraavaa kiveä myös tietenkin, sehän oli täysin uusi kivi! Ravinnon suhteen on tullut jymähdettyä itse jos jonkunlaisiin kaavoihin.
Uteliaisuus on jotain, joka alkaa katoamaan ja väistymään sivuun mitä enemmän " tiedämämme" ja olemme erilaisissa opeissa, teorioissa ja uskonnoissakin kiinni.
Näistä tulee helposti " arkipäivän totuuksia", joita ei vain ole tullut todella koettua omakohtaisesti todeksi.
Päiväkodeissa esimerkiksi opetetaan että " Maito on terveellistä". Mutta onko se todella? No worries, tämä ei ole tarkoitus olla mikään ravintopaasaus,mutta ihmettelempä vaan :) Joillekkin maito sopii, joillekkin ei. Terveelliseksi sitä voisi ehkä kutsua jos sitä ei prosessoitasi niin kovasti ja siinä olisi vielä jotain aitoa jäljellä. Lisäksi on monia maita joissa ihmiset eivät edes juo maitoa.  Ja juoko yksikään nisäkäs enää maitoa " aikuisena" ?

Ilman käsityksiä minkään  sopivuudesta , epäsopivuudesta, oikeasta tai väärästä - millaista elämä olisi? Millainen olo on maidon juonnin jälkeen? Sanan maito voi tietysti korvata millä tahansa muulla. Itse esim. joskus vakaan visusti uskoin että puuro on erittäin terveellistä ja tekee hyvää. Onhan se varmasti terveellistä verrattuna vaikka ranskalaisiin, mutta en ollut todella huomioinut oloa vaikkapa sen syömisen jälkeen. Väsytti ja turvotti. Ravinnon tehtävä on tuoda energiaa, ei väsyttää. Edelleenkin syön välillä puuroa, mutta en sen kummemmin pidä sitä minään tevreys ruokana, kuten joskus.



Itsellä meni reilu 5 vuotta sitten koko ravitsemukseen liittyvät käsitykseni uusiksi, se maapallo joka oli joskus litteä olikin pyöreä.
En ollut tullut ajatelleeksikaan kokeilla itse, ottaa selvää itse vaan olin vaan niin ehdollistunut siihen tarinaan jota yhteiskunta ja ympäristö on pullollaan. Lisäksi koska olin vaikkapa tottunut syömään muroja, ne olivat minulle normaali asia. Personal trainerin hommissa huomasi yhden erittäin pinttyneen tavan jonka suomalaiset omaavat: se leivän mussutus :)
Vuosia toistuneitten tapojen muuttaminen ei välttämättä tapahdu ihan sormia napsauttamalla, aivot kun luonnostaan vastustavat muutosta.
Siksi voikin olla hyvä kysyä itseltään uudestaan ja vielä kerran uudestaan: kumpi on nyt tärkeämpää vapaus vai vanha tapa?
Sekin on ihan ookoo, jos joskus valitseekin sen vanhan tavan- mutta tekee sen sitten ainakin tietoisesti :)
Syömisten suhteen käytän itse yhtä perjaatetta: minulla ei ole aikaa huonoon omaan tuntoon. Se mikä suusta menee alas, menee ilolla ja hyvällä fiiliksellä.
Nykyään tunnen paremmin mitä keho kaipaa, mikä sille sopii ja mikä ei. Tässä olisi nyt tarjoittemilla mahdollisuus luoda uusi käsitys jostain " minulle oikeasta ruokavaliosta", mutta sitäkin jo kokeiltuani olen nyt viisaampi.



Keho muuttuu jatkuvasti. Sen tarpeet muuttuvat. Ihminen on kokonaisuus, ihmeellinen sellainen. Saadessaan mahdollisuuden joka ainoa solu kykenee uusiutumaan 7:ssä vuodessa ( ok, uskomus - en voi todistaa tätä mitenkään ;) ), joten se keho jossa olit vaikka 5 vuotta sitte on eri, jossa olet nyt. Eikö siis ole jopa loogista, että mikään tietty ruokavalio/ tapa syödä ei voi ikuisesti olla juuri se oikea jatkuvasti muuttuvassa keho-mieli-sielu systeemissämme?
Intuitiotaan voi varmasti oppia kuulemaan yhä paremmin kehonsa suhteen jos antaa sen kuulua!

Seuraavat kysymykset voivat toimia hyvänä osviittana:
Mitä nyt ihan oikeasti kaipaan?
Kaipaanko edes ruokaa vai kenties rentoutumista?
Syönkö nyt vain tottumuksesta vai onko oikeasti nälkä?
Onko tämän tavan takana joku uskomus - kuten vaikka se että " kyllähän nyt viikonloppuna kuuluu herkutella"? 

Once again,  tällaisessa ei ole mitään väärää tai pahaa.Ideana on vain olla TIETOISEMPI miksi toimii kuten toimii.Ideana on olla vapaa käsityksistä. Voit toimia tavalla x tai y tai c,b,n,m  tai k!  Kuulostaa helpolta, mutta loppupeleissä vaikka ihminen miten kuvittelee omaansa vaihtoehtoja - moni meistä toimii omien pienien ja tuttujen rutiiniensa ympärillä. Minä myös.  Minulla oli tiukassa käsityksiä mm. liikkumisen suhteen. Nyt kun olen opetellut yhä enmmän kuuntelemaan mitä keho haluaa sillä tehtävän , on liikkuminen muuttunut. Välillä "sattuu" kun ei toimikkaan vanhojen käsitystensä mukaan- mutta en mikään häkki eläin tahdo olla joka toimii tietyillä tavoilla - vain koska ne ovat tuttuja ja niihen liittyy turvallisen oloisia käsityksiä.
Nyt jos ei oikeasti huvita treenata, en sitten treenaa. Nyt jos huvittaa hypellä tai heittää kärrynpyörä kadulla, teen sen.
En tiedä mitä teen mennessäni salille, katson sitten siellä. Olen hurahtanut kamppailemaan, thaiboxing on <3 !!!!!!
Minua siunattiin vielä " sattumalla" jossa kello aka sykemittari meni rikki, joten en edes tiedä millaisia aikoja liikun.
Tämä tuntuu sopivalta juuri nyt. Ehkä se joskus muuttuu, ehkä ei.
Jollekkin voi todella sopia se että treenaa tietyn suunnitelman ja ohjelman mukan. Ehkä se joskus muuttuu, ehkä ei.

Mieli koittaa asettaa asioille rajauksia, käsityksiä, se koittaa tehdä asiat tutuiksi. Hienoa, se toimii niinkuin sen kuuluukin. Mielen takana ja sen ulottumattomissa on kuitenkin jotain suurempaa, joka on aina vapaa käsitykistä, eilisestä, huomisesta ja epäolennaisesta.
Ei se oo ni totista puuhaa se elämä! Pidetään mukana luonnon meille suoma asia nimeltä uteliasuus, eikä totuta liikaa mihinkään.
Kokeile tänään jo katsoa jotain asiaa ihan kuin näkisit sen ensimmäistä kertaa, vailla käsityksiä!
Ja heitä vaikka kärrynpyörä perään, jos siltä tuntuu.



Syömisen suhteen yksi asia on tämän päivän informaatio tulvan keskellä mielestäni ainakin itselleni tärkeä: RELAA ja FIILISTELE. Älä kuseta itseäsi, älä usko mihinkään.
Kokeile. Puresekele rauhassa, maistele ruokaa kaikilla aisteillasi. Kun syöt, keskity vain syömiseen. Helppo ohje, mutta kuinka moni todella syödessään vain syö ( ilman telkkaria, lehteä, tietokonetta, jotain muuta mööpeliä).

Michael Pollania fiksummin ei voisi todeta : " Eat real food".
Jotain muuta voisi siteerata perään " Ja riko ajoittain kaikkia sääntöjä" ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti